rouvaQ kirjoitti:
Jos englanti sujuu, käy tutkimassa Graeme ja Kate Streetin sivut:
http://www.lowcarbexercise.com Näitä kaupallisia sivuja tutkaillessa toivottavasti jokainen harjoittaa lähdekritiikkiä...
Lainaa:
Periaatteessa rasva on kuitenkin parempi energialähde kuin hiilarit (huippu)urheilijalla, ainakin Zone-Sears, jota juuri luin väittää niin, hänhän on valmentanut uimareita.
Tässä jo hieman yksinkertaistetaan, eikä kaikilta osin väite edes pidä paikkaansa. Rasvan käyttö energianlähteenä riippuu suorituksen kestosta, esim. maratonilla toki tarvitaankin energianlähteeksi rasvaa, koska glykogeenivarastot tyhjenevät. Puolimaratonilla ja lyhyemmillä suorituksilla rasva ei ole kovinkaan olennainen energianlähde mikäli hiilihydraatteja on saatavilla. Tietysti asia on taas pienillä hiilihydraattimäärillä toinen, silloin rasva voi olla hyvinkin tärkeä energianlähde. Mutta tämähän ei tietenkään urheiluun kokonaisuutena päde, esim. anaerobisessa suorituksessa rasva on hyödytöntä, sillä happea, jota rasvan käyttö energianlähteenä edellyttää, ei ole anaerobisen suorituksen aikana saatavilla ja näin ollen keho ei kykene rasvaa tällöin hyödyntämään. Tämä nyt siis vain, tarkkuuden vuoksi, ei niinkään sillä, että se jokaista rivikuntoilijaa edes koskisi.
Ei alakarppaaminen tietenkään vaarallista ole, mutta kyllä ainakin itse hyvähiilarisena olen huomannut, että liikuntasuorituksista on puhti pois jopa n. 100g hiilarimäärillä. Ja puhtihan tulee siis nimenomaan edellisen päivän tai parin hiilarinsyönnistä, samana päivänä tankkaamalla ei sen päivän liikuntasuoritusta oikein enää voi vauhdittaa, kokonaisuus on tärkeämpi. Tämä voi tietysti olla tottumuskysymys, mutta toisaalta minun kohdallani yli 150g on aika vaikea päästä ilman tietoista tankkausta tai suunniteltua "repsahdusta", sillä syön hiilihydraattini pääsääntöisesti pelkistä hyvistä hiilarilähteistä, niitä kuitenkaan mitenkään rajoittamatta muuten kuin omien tottumusteni mukaan; silti 150 g on tyypillinen hiilarimäärä minulle, ja luen itseni hyväkarppaajaksi.