karppaus.infon arkistoitu foorumi

Se on varmaan sitten sarvesta härkää ja sanasta tämmöisiä

Eli taustaa: Olen puolentoista kuukautta harrastanut puolipaastoa tai jotain, osin kiireiden ja osin vain mukavuuden takia: Homman nimi on ollut:
1) Kevyt aamiainen: kaakaolla, maitojauheella ja kermalla jatkettu kahvi on ollut must muuta on tullut otettua vain jos on siltä tuntunut
2) kevyt lounas: aika usein vain teetä ja suolapähkinöitä ja sitten
3) riittävä, rasvainen päivällinen - lähes tärkkelyksettä, muttei välttämättä muuten alakarpina, etenkin kun mukaan laskee jälkiruoan, joka on kuulunut kuvioihin. Ja jälkkärinä hedelmät, tavissuklaa, kermat, ja sen sellaiset on ollut sallittuja, samoin hunajalla tai liköörillä maustaminen.

Olen katkaisemassa päivän klo 12 tai klo 13, katsotaan nyt.kumpi pelittää. Ja luulen, että päivistä riippumatta vaihdan nk. liikkuvaan kevytlounaaseen, eli aamusyöntipäivänä saattaa ennen puolta päivää mennä edelleen tuo pähkinökourallinen - siinä missä iltasyöntipäivien alkuiltapäivinäkin Mutta 12 on ajatus selvitä jopa ilman kermaa ja pähkinöitä.

_________________
Erkki terveys- eko- ja eettisistä syistä. Tyyli täällä, kliks
Ei eläinkään pysy terveenä jatkuvasti vaihtelevalla sapuskalla.
We are 90% microbes and 10% human.
Why invent a cure when you can profit from thousands of remedies? (DrWho)

Kun tuolla Jussi tuntuu kokeilevan, miltä tuntuu olla hyvänä varoittavana esimerkkinä siitä, mitä tapahtuu kun paastoaa viljatuotteilla, niin minä puolestani ajattelin kokeilla, miltä rasvalla maustettu elonkorjuuruoka maistuisi. Niin ettei ihan kaikkien tartte kokeilla ihan kaikkea?

Eli olut ja karjalanpiirakat on out (ei silti on ne muutenkin. Maistelin juuri viikon toisten tarjoamia viljatuotteita, jotka ei edes maistuneet juuri miltään kotisafkaan verrattuna - ja silti niistä tuli flunssa taloon, pitkästä aikaa...). Viljan ja aika isolta osalta lihankin sijaan omenat ja ihroissa & luuliemissä kypsytetyt vihannekset voilla höystettynä on harvinaisen paljon in, siinä missä luomumunat ynnä varmaan vielä palot, siemenet ynnä pähkinät. Tänään oli vielä mättöpäivä, jossa tosin kävi niin, että unohdin sittenkin lounaan... Mutta huomisaamuksi on vielä jäljellä hiukkanen lientä, joka alunperin irtosi kananfileistä, ja jota täyttelin tämän päivän ilta-aterialle lihanlopuilla, herkkusienillä, chilillä, kermalla, voilla ja kukkakaalilla. Ja aamuksi ainakin on vielä ihania kotimaisia kaneliomppuja. Katotaan sitten kauanko ne nälkää pitävät.

Tuon jo onneksi katoavan flunssan kunniaksi troppaan kuitenkin itseäni vielä jonkun viikon Kreutterin blodsaftilla. Sikäli kun satokauden tuotteista ja luonnonrasvoista ei muka löytäisi riittävästi hapetuksenestoaineita eli antioksidantteja... mutta alettu mikä alettu sekin.

Nonnih, raporttia pukkaa

Alustusta:
* Kyseessä on kokeilun jatke, kun elokuun alussa valittu linja eli iltasyöpöttely tuntuu pelittävän hyvin. En ole hakemassa laihdutusvauhtia (alkuvuoden stressikiloista on suurin osa jo mennyt); etsin lähinnä kotimaisia tai lähivaihtoehtoja tai ideoita noille lounaspähkinöille ja kokeilen kuinka paljon rasvassa liotettua kasvissafkaa tämä keho kestää (se kun tuntuisi nyt maistuvan) – ja sitä paljonko kehon tarpeita voi optimoida, eli voisiko tässä oikeasti jatkaakin hiukan vähemmillä kaloreilla (ja noin 15% valkuaisilla), mutta ilman säästöliekkiä. Eli jutun (vihertävä) ydin on pätkäpaaston lisäksi jalostamaton ja mielellään lähialueiden ruoka, rasvaiset perinnejutut ja erityisesti rasva kasvikunnan tuotteiden aateloijana.
* Käytäntöön: paasto alkaa toistaiseksi aamukymmeneltä. Kahvi, tee ja hunaja on sallittu aina, kerma ja alkomahoolit syöntikausilla - ja makeutteet ynnä vilja pysyvät poissa koko ajan. Kiinteät ruoat poissa paastopäivinä, jolloin nesteitäkin vain normaalipäivien verran ja lähinnä ruoka-aikoina. Toisaalta suolatasapainon ylläpitoon on täysin sallittua maistella suolaa (mikä ylläri?) tai jotain vahvasuolaista lientä tai hiukan voita; nämäkin tosin ateria-aikoihin. Ja jos nälkä tai paha olo tulee, niin lopetan ja palaan alkusyksyn hyväksi havaiittuun linjaan; minkä sitä itsekurilleen voi?
* Ai niin, ja jo etukäteen kerrottakoon, että joudun sotkemaan paastorytmin ainakin kahdesti (juhlien takia tietty, mitäs luulitte?). Vuorojen vaihto onnistunee alkusyksyn iltasyöntipäivällä, syönti-illan jälkeen.

Päivä nolla alkoi Ma 25.9.

Lounas jäi väliin kun unohdin, mutta päivällinen olikin sitten jo reilumpi, eli puolitoista lautasellista runsassattumaista keittoa, jossa puolikas kaupan marinoimaa mutta marinadista huuhdeltua kanafilettä (eilisen jämiä) ja ennen kaikkea niiden tipujen paistoliemi, jossa lisänä ainakin ihraa, kermaa, herkkusieniä, voita, persiljaa, viherpippurikoskenlaskijaa ja pilkottua tuoretta kukkakaalia. Kyytipojaksi sitronellea, ituja, tuoretta kotimaista kukkakaalia, koko joukko italialaisia luomuviinirypäleitä ja kotimainen omena tai kaksi. Ja jälkkäriksi muutama litistynyt juustopallero voilla, juustolla ja päärynä-Dalfourilla, pikkukuppi kermakahvia ja loraus kirkkaalla lantrattua Drambuie-likööriä (kun kerran kärsiä täytyy!).
*Jostain kumman syystä ei illallempana sitten enää ruokaa kaivannutkaan, niin että pääsin keskittymään Teema-kanavan tekstiongelmiin korealaisessa toimintaleffassa, jossa oli kiinalainen prinsessa ja peräti kolme Evilän näköistä sankaria (kaikki toisiaan vastaan ja lopputapelussa ne kaikki kuolivat... )

Aamiainen klo 7: Kolmen desin normikotikahvi (tummaa pressaa, 10g maitojauhetta, 4g kaakaota ja reilu loraus kermaa) ja puolitoista desiä partasetäjogurttia, jossa makuna puoli desiä kookoshiutaleita ja loraus Marlin tavallista tavallisempaa mustaherukkamehutiivistettä. Ja yksi punakaneli ja yksi nektariini (italialainen, Sellon tarjouksesta), ynnä muutama voimanteli suolalla.

Aamupäivän syömingit, töissä: Eipä ollut nälkä eikä jano, joten ekan vakioaamukahveista korvasin vedellä toistakin tuli vain pikkukuppi kerman ja pienen suolapähkinäkourallisen kera ennen kymmentä

Paastopäivä numero Uno alkoi 26.9. klo 10

Lounasaikaan keittelin ja join kannullisen eli vajaan litran teetä (kuten aina). Juotu makeana; koko satsiin meni peräti 6g eli kolme minipalaa sokeria (kun unohdin hunajan kotiin). Muuta ei työpäivään tarvittu.

Päivällisaikaan eli kuudelta keittelin uuden kannun teetä; laimeaa Harmaata Jaarlia (Earl Grey) maustettuna kardemumman siemenillä ja hunajalla; jälkkäriksi pikkukuppi kahvia mustana siipan seuraksi. Noiden lisäksi ennalta ehkäisin ongelmia homeopaattisella annoksella suolattua voita (sormenpää kippoon kahdesti, määrä noin gramma ja laaki), sekä lisäsin hiukan merisuolaa teehen ja kahviin.

Aamiainen puoli kahdeksalta: lämmitin mikrossa vajaan mukillisen eilistä ”päivällisteetä”; sen lisäksi pikkukuppi suolattua kahvia ja sormenpäällinen voita, niinikään suolalla.

* Tämä on muuten ollut helpoin paastopäiväni koskaan! Nälkää, vilua, päänsärkyä tai mitään muutakaan ei ole näkynyt. Jos etsimällä etsii, niin illalla yksi sormenväli kutisi hetken (se ärtyi työmatkahiilareilla jo ennen flunssaa eikä ehkä pidä ketoosistakaan??). Toisaalta flunssa ja posken märkärakkula kuivuvat kokoon vauhdilla, iho tuntuu tosi hyvältä ja viime aikojen öiset hikoilukohtaukset pysyivät poissa. Ai niin ja nukuin hiukan tavallista kevyemmin.
* Kaloreita kertyi paastojaksolla ainakin 70: 12g hiilareista (hunaja & sokeri) ja 3g voista

Välipäivä alkoi 27.9. klo 10

”Lounas” jakautui kahtia eli
Noin 10:30 pari pikkukuppia kermakahvia ynnä suolapähkinöitä voin kera ja omena
Noin 14 kannullinen teetä (jossa tl hunajaa), omena ja voita muutaman suolapähkinän kanssa
Yhteensä voita reilu rkl ja suolapähkinöitä pari pientä kourallista; omenat pieniä kotimaisia, eikä nälkä päivällä vaivannut; tuokin annos nosti lämpöä melkein yli tarpeen.

Päivällinen noin klo 18: lihapataa, jonka lihana oli aika kuivaa mutta ihan hyvää possun tähdettä (se oli alunperin reilun kilon marinoimaton poikkipala, jossa mukana luuta ja nahka; ja se oli heitetty yöksi 100-asteiseen uuniin rautapadassa voin, laakerinlehtien, parin tsilinpalon ja merisuolan kera). Lisäksi padassa oli runsaassa rasvassa kuullotettua sipuli- ja pihakesäkurpitsaa silppuna, lientä nautapadasta (joka piti käyttää ensin), hunajatilkka, kermaa ja mitä nyt sattui jääkaapista löytymään; maku ok voin ja puolukkasurvoksen kanssa. Lisänä tosi hyvää salaattia (silppuna kiinankaalia, paprikaa ja omenaa ynnä ituja) jossa pikapikaa väsätty ruohosipuli-omppuviinietikka-hunaja-rypsärikastike. Suun huuhdontaan lasillinen punkkua veden lisäksi. Jälkkäriksi normikahvi (ks yllä) viiniglögillä ja omena. Annos normaalikokoinen eli selvästi pienempi kuin talon miesväellä.

Aamiainen 7:15: Normikahvin lisäksi syöty runsaassa voissa paistettu jämämunakas (4 keltuaista, kermaa, suolaa, pippuria), porkkana ja omena

Pikkukuppi kermakahvia töissä yhdeksän maissa, sitten iski kiire

Iho on uskomattoman hyvässä kunnossa ja menkkapäivät kivammat kuin aikoihin.
Yö taas kevytuninen, mutta sen lisäksi myös vilkasuninen

Paasto 2 alkoi to 28.9. klo 10

Lounas noin klo 12: kannullinen lievästi suolattua ja sokeroitua teetä, hiven voita. Parin tunnin päästä kokeilin kahvia, muttei tehnytkään mieli.

Päivällinen klo 18: kannullinen yrtti-tavisteetä, hiukan voita ja suolaa. Yksi suolapähkinää loppuillasta (ajatuksissani kun oli eli vahingossa ).

Aamiainen 7:30: teen sijaan kupillnen kuumaa juomaa, jossa makuna glögimaustelientä (kotitekoista: kardemummaa, inkivääriä, laakerinlehtiä, vaniljaa?) ja hiukan hunajaa. Tiraus voita (gramma?) ja merisuolaa.

- Hassu tunne tänään: vilua ei ole ollut (kuten ei juuri koskaan karppaamisen alettuani; ennen kylläkin). Mutta erityisesti paastopäivinä aivotoiminta eli siis joku todella kiva ja kiinnostava tekeminen lämmittää sisäisesti h-y-v-i-n tehokkaasti. Olen ennenkin innostunut tekemisistäni, mutta näin voimakas lämpöaalto oli uutta.
- Ja sen verran, että jos painonpudotus jatkuu tätä vauhtia, niin tästä ei todellakaan ole meikäläisen ylläpitodieetiksi. Mutta toistaiseksi se näyttäisi olevan todella viettelevä vaihtoehto matkoille ja moniin muihin erikoistilanteisiin. Tai vakioisesti menkkapäiviksi

/muoks: täydennetty 24 tunnin sykli kokonaiseksi

Kuinkas tuon ketoosiepäilyn kanssa on käynyt? Oletko huomannut että olisit ollut ketoosissa?

Tuli vaan mieleen kun nuo kaksi viimeistä kommenttiasi ovat tuttuja juttuja ketoviikoilta. Siis lähinnä mietin, että jos et ole ketoosissa, niin sitten ne eivät välttämättä suoraan liity ketoosiin, niinkuin olen aiemmin ajatellut.

Ei harmaintakaan hajua. En ole vielä kertaakaan ketoja mitannut, enkä ajatellut tehdä sitä nytkään. Mutta parhaani kyllä teen minimoidakseni ketoosin riskiä, aamupäiväkatkolla ja hedelmillä ja sen sellaisilla... Ehkä suurin syy, miksi en usko olevani ketoosissa on, ettei olossani ole muutosta paastopäivän ja syöntipäivän välillä. Voin yhtä hyvin kummallakin?

Saas nähdä, josko hooveri tulee yön pimeinä tunteina ja tunkee mun postilaatikon täyteen ketotikkuja?

_________________
Erkki terveys- eko- ja eettisistä syistä. Tyyli täällä, kliks
Ei eläinkään pysy terveenä jatkuvasti vaihtelevalla sapuskalla.
We are 90% microbes and 10% human.
Why invent a cure when you can profit from thousands of remedies? (DrWho)

Säästetään hooverin vaivaa. Kyllä olisit jo varmasti huomannut jos olisit ketoosissa. Tuollaiset "oireet" tulee ketolla vasta sitten kun ketoosi on sellainen että maistat sen itsekin, ja muut haistavat. Tämä näyttää ketodieetiltä, mutta ainakaan meillä pidempään karpanneilla ei sitten kuitenkaan olekaan. Mielenkiintoista, erittäin.

Tai ainakaan meillä kahdella ei.
Pitkään karpanneista ainakin hoover käsittääkseni on ketoosissa.
Luulen että se riippuu sekä yksilöstä että noista safkavalinnoista?

Mä olen niin ketoosissa etten tarvitse edes ketotikkuja tsekatakseni. Kävelen asetoonipilvessä. Mutta silti olis kiva kun els testaisit, mun mieliksi ... paastojakson päätteeksi.

Pitäisiköhän niitä tikkuja ostaa taas? Epäilen etten olisi ketoosissa, mutta epäilen myös sössineeni aineenvaihduntani niin sekaisin että vuoden karppauksen jälkeen se ei toimi täysin niin kuin pitäisi.

Mitä se ketoosissa olo tai ei-olo sitten kertoisi sulle hoover?

Katotaan nyt (ja tää ei sitten vielä ollut lupaus, mutta...)

Mulla on ajankäyttöongelmia. Jos ostan ne tikut, niin sitten pitäisi saman tien alkaa ihmetellä lisävalkuaisen vaikutusta ja lisähiilarien vaikutusta ja vaikka mitä eikä testeistä tulisi loppua. Nyt tää paasto on siitä kiva, ettei sitä huomaakaan; pari tuntia viikossa vain jää aikaa johonkin muuhun. Eikä kukaan valita hajuhöngistä tms

Ja taas raporttia eli

Välipäivä 2 alkoi 29.9. klo 10

Myöhäisbrunssi & -lounas klo 10 ja klo 13:30: Kummallakin pieni punakaneli, pari kahvikupillista tai kannu teetä ja suolapähkinöitä voin kera. Voita meni yhteensä ruokalusikallinen ja suolapähkinöitä kahvikupillinen; kahvissa oli kermaa ja teessä hunajaa. 300 kcal?

Päivällinen klo 17:30 eteenpäin: Aperitiiviksi omatekoista punaviiniglögiä mukillinen ja pari juustopallerolättyä voin ja oltermannin kera. Pääruoaksi jaettiin grillibroileri kolmeen (koipi rapeine nahkoineen oli ok sellaisenaan, mutta rintapuoli oli sen verran kuivaa, että paloihin piti lisätä voita; sitten nekin olivat maukkaita ). Ja sen tipun seuraksi löytyi salaattia: kiinankaalia, omenaa, ituja, tomaattia,... (kastike sama kuin edellispäivänä), juomana vettä. Jälkkäriksi mukillinen kahvia maitojauheella, kaakaolla ja kermalla, tilkka kirkkaalla leikattua Drambuieta (kun se on niin äklömakeaa sellaisenaan), jokunen voimanteli, nektariini, rivi suklaata.

Aamiainen (aamupaino edelleen 64,8?): kaakao-kermakahvimukillinen, 200g totalia hunajatilkan kanssa, porkkana, ituja, omena. Ja matkaan kohti Turkua ja juhlapäivällistä

** Ja tässä rytmi muuttuu, kun lähdetään kylään ja vuosijuhliin. Siksi yhden välipäivän sijaan tähän väliin tuleekin kaksi syöntipäivää**

Heip! Oliko sulla ennen tätä pätkäpaastoa jonkinlaista ongelmaa ihon kanssa? Mainitsit nääs tuolla aikaisemmin, että iho on uskomattoman hyvässä kunnossa. Minullahan on tämä ongelmanäppyiho, joka pysyy karpilla suht kurissa, mutta onnistuin saamaan heti paaston alkuun makeutusainepepsimaxilla kaksi isohkoa finniä aikaiseksi, jotka tosin ovat melkein jo kuivuneet. Nyt odottelen odottelen, että muutamat sitkeät miiliumit sulaisivat pois pätkäilyllä, kun niihin ei edes peruskarppi ole tehonnut. Sun ihokommentti antoi kovasti toivoa

_________________

amstella: ei tai ehkä sittenkin. Eli karppaus sinänsä on jo monen vuoden ajan pitänyt kroonisesti ihottumaisen, atooppisen ja helposti ärtyvän ihon kurissa jopa pahimpina siitepölyaikoina. Olen kuitenkin jopa näin karpilla aika "rajoilla", eli stressi, väärä ruoka, flunssa ja tietysti hurja altistus allergeeneille näkyy pian. Ja tässä ennen pätkäpaastoa olin viikon työmatkalla, jossa ruokaa ei aina voinut valita sopivaksi --> kotiin tullessa sain flunssatartunnan, ensi kertaa vuoteen tai pariin --> iho tunsi sen heti.

Nyt pätkiksellä tätäkin tuli taas kokeiltua, koska olimme viikonlopuna yökylässä vanhan opiskelukaverin luona. Heillä taas on ihana, melkein 2-vuotia belgian paimenkoira. Ja ... eläinpöly (koirat, kissat, lehmät, hevoset) on raaputustestien mukaan minulle sellainen täyspotin eli 5 plussan allergeeni. Jatketaan tästä pätkäraporttina

Välipäivä 2b alkoi 30.9. klo 10 (Syy: juhlat)

Lounas vieraspaikassa olikin yllättävän hankala. Emme olleet nähneet vuosiin, ja kummankin ruokavalio oli muuttunut: emäntämme vegetarismi oli nyt vähärasvaista ja funktionaalista (eli pöydässä oli Beceliä, ei voita) kun taas oma karppaukseni on luonnonrasvoittunut entisestään. Lisäksi jouduin olemaan lähes epäkohteliaan tarkka syönneissäni, koska talossa oli koira ja koska halusin olla vielä illallakin menokunnossa - eikä karppauskaan valitettavasti vaihda geenejä, vaikka se oireita helpottaakin. Onneksi vanhalta kaverilta uskalsi pyytää lisukkeita. Niinpä lisäilin lähes rasvattomaan tomaatti-vuohenjuustokeittoon oliiviöljyä ja smetanaa, aromikkaaseen viher-yrttisalaattiin öljyä, otin kahvin ja jälkkärilikööritilkan tueksi vähän manteleita, ja jätin leipävadit yms rauhaan. Ynnä söin niin vähän kuin kehtasin - onneksi ei ollut nälkäkään.

Osakunnan viinikerhon vuosijuhlapäivällinen oli Turun Koulussa. Sitä ennen kokoonnuimme Viinille-mestaan maistelemaan paria jännää, ikivanhaa chiantia (´72 ja ´80). Koululla söin alkupalaksi bratwurstia hapankaalilla ja voilla; pääruoaksi hyvin valmistettu chateaubriandia voisella poronmaksapateella, majoneesilla, madeirakastikkeella ja rapealla papu-sipuli-lisukkeella, välipalana vihersalaatti (hyvä!) ja jälkkärinä pala brietä kirsikkahillolla. Juomat: pari,kolme lasillista hyvää punaviiniä, jälkkärin kanssa moskatellia, ja kahvin seurana konjakki; litra vettä. Hyvää oli kaikki!

Aamiainen tutun luona olikin sitten helppo, koska sitä ei oltu valmisteltu. Runsaaseen pöytään löytyi jopa voita ja leikkelettä. Söin monta pientä (tuliais-)juustopallerolättyä päällystettynä voilla, leikkeleellä, tummanvihreällä jääsalaatilla, ihanilla tuoreilla yrteillä, paprikalla ja minitomaateilla; leipästen kyytipoikana kannullinen lohikäärmeen morsianta (teetä siis).

* Juhlat ja vanhat ystävät olivat ihanat kuten aina, vaikkei iho vielä(kään) kestänyt yökylää koiratalossa. Onneksi sentään vain kasvojen iho karheutui (muistin varautua pukeutumalla pitkähihaisiin ja pitkälahkeisiin). Ja oli tämä helpompaa kuin ennen: hengitys ei alkanut vinkua tai tukkeutua kertaakaan, nenä ei vuotanut kuin parin niiskutuksen verran eikä kutina/karheus levinnys kasvoja pitemmälle. Harmilliset geenit, mutta minkäs teet?

* Sen sijaan hyvän ystävän kunto hätkähdytti: hän on edelleen itsestään hyvää huolta pitävä, hoikka vege, joka todella katsoo, mitä syö. Jo opiskeluaikana meillä kummallakin näkyi alkava nivelrikko (tämä taisi olla syy hänen vegeilyynsä?), mutta tätä lukuun ottamatta hän oli aina se liikunnallinen ja energiaa säteilevä terveyden perikuva. Nyt, viidenkymmenen kynnyksellä nivelrikko teki jo tuhojaan (äitini kädet olivat tuollaiset samassa iässä), kroppaa särki kai vähän joka puolelta ja hän valitti kroonista väsymystä. Minä (se entinen ikiväsynyt allergikkokaveri) taas nousin kuntoilemattomuudesta ja koira-allergiasta ja juhlinnasta huolimatta pari tuntia ennen muita; oma nivelrikkoni pysähtyi vuosia sitten yhteen hiukan taipuneeseen sormeen. Ja ilmeisesti siihen liittyneet rannekivut katosivat jo kuutisen vuotta sitten – ruokavaliomuutoksessa.

Paasto no 3 alkoi 1.10. klo 11 eli (hiukan myöhässä juhlinnan takia)

Iltapäivätee klo 15: kotona kupillinen kuumaa yrttiteetä ja matkaan

Päivällinen klo 18: Kannullinen yrtti-tavisteetä, lusikallinen muulle perheelle rakennelun nakkikeiton lientä (pohjana possunrasvassa kuullotetut rehut, naudanpaistin jälkiliemi ja purkki ranskankermaa).

Aamiainen klo 7:30: hiukan kahvia ja teetä

* Mielenkiinnotonta sikäli, etten edes huomannut paastoavani. Kasvojen on edelleen karkea, muttei ei ole vielä kuoriutunut, mikä on hienoinen ihme. Kävikö niin, että pintakerros vaurioituikin vain niin vähän, että kroppa koettaa korjata sitä? Kuulostellaan...

Välipäivä 3 alkoi ma 2.10. klo 10 (oikeasti kyllä vasta 11, en ehtinyt aiemmin)

Esi- ja jälkilounas klo 11 ja 14: teetä hunajalla, voissa kieriteltyjä suolapähkinöitä, kermakahvia (mutta unohdin omenat kotiin, sniff ja viu!). Eineet nautittu tietokoneen ääressä, yritetty olla rasvaamatta näppistä...

Välipala kotiin tullessa, ennen kauppakierrosta klo 16:30: porkkana, omena, voimanteleita

Päivällinen jälkijunassa, klo 19: makkarakeiton maukas jämäliemi (mutta tietty jo ilman makkaroita, sniff) vahvistettuna silputulla tuoreella sipulilla ja 150g raejuustoa ynnä omppu, ituja & kukkakaalia. Jälkkäriksi kaakao-kermakahvia, annos kirkkaalla karpattua likööriä ja pari viipaletta tanskalaista Havarti-juustoa Dalfourin päärynähillolla. Olikohan jotain muuta??

Aamiainen 7:30: kaakaokermakahvia, muutama voimanteli, kukkakaalia, porkkanaa, ituja, omppu. Ja pitkästä aikaa puoli rkl möllerin sitruunamaustettua.

/muoks: olin unohtanut laittaa 3. välipäivän ruoat tänne.

4. paasto alkoi ti 3.10. klo 10

... eikä siinä ole mitään kerrottavaa; teellä, kahvilla ja parilla voitiplulla on pärjätty ongelmitta. Täytekakkuakin olisi ollut tarjolla, muttei tehnyt edes mieli; kahville sentään jäin, kun oli mielenkiintoista juttuseuraa

* Aivot jauhaa töissä hyvin (ei silti, ei tässä muutenkaan ole ollut karpilla ongelmia) ja illalla on kivaa, kun voi tarvittaessa lähteä reissuun heti töiden jälkeen, ilman sitä päivällisen odottelua. Ja kasvojen iho paranee vauhdilla viikonlopun koiruudesta; ihottumainen alue on enää puolet eilisestä; jännää ettei kaikki kuoriudun kunnolla niinkuin ennen, vaan osa ihosta ihan jopa korjautuu (tai sitä kuoriutuvaa pintaa on vähemmän, miten sen nyt sanoisi?).

Ja ihan ihmeesti tällä systeemillä tuntuu voittavan sekä aikaa että rahaa, vaikka miten vain yksi talouden kolmesta pätkii.

4. välipäivä alkoi klo 10...
eikä syömisissä ole mitään ihmettä kirjattavaa (tää toimii kuin junan vessa), niin että katsotaanpa muuta raportoitavaa.

Tai no, nämä ruokailuista ja paastoista:
- Aamupätkintä sopii minulle, iltasyöpolle ja nautiskelijalle, oikein hyvin.
- Olen ollut toivoton Novelle sitronellen lipittäjä (muuta vissyä ei talossa ole ollutkaan, ja taas vain makusyistä ). Nyt pullot odottelevat käyttäjäänsä ulkoeteisessä, ja niitä tulee naukkailtua vain näin välipäivinä, ja melkein vain aterioilla. Kuvittelin että tämä olisi mennyt toisin päin?
- Paastokausille lievästi hunajoitu tavistee (mausteilla tai ilman) tuntuu riittävän hyvin. Janoa löytyy vain pari kertaa "ateriakannullisten" ulkopuolella.
- Eikä sitä lihalientäkään lopulta tarvittu. Voinokareet pari kertaa paastopäivässä ja hiukan merisuolaa (joskus teessä, joskus kahvissa ja joskus sellaisenaan) näyttävät riittävän.
- Ja on ihanaa, kun saa aterialla syödä tasan sen verran kun tekee mieli, ja kun ruoka ei ole mielessä muulloin. Rehuja ja omppuja kertyy paljon kun ne kerran maistuvat ja valkuaista tulee nykyisin vähän vähemmän - mutta rasvaa ja varsinkin piilorasvaa onneksi senkin edestä. Tämä on kyllä melkein liian hyvää ja helppoa ollakseen totta?

Ja muusta:
- Kropan iho on niin hyvässä kunnossa, että voin käydä suihkussa vaikka päivittäin - eikä iho tunnu kuivalta edes suihkun jälkeen!?! Tämä jälkimmäinen on uutta jopa karpilla - ja sillä "kaikille sopivalla korkean GI'n suositusruoalla" pystyin käymään suihkussa vain kerran, pari viikossa, ja sen jälkeen iho oli voitelusta huolimatta kiristävää ja hiutaleina karisevaa silkkipaperia. Aina.
- Unia näin tavallista enemmän parilla ekalla pätkällä. Nyt se on jo tasoittunut (hiukan sääli, ne oli ihan jänniä)
- Jonkinlainen tasainen vireys on päivän sana (ehkä vähän samaa kuin se mistä Yonna puhui): nyt saa asioita järjestettyä ja valmiiksikin, eikä stressi pure vaikka kiire onkin?
- Paino tippuu, ja minusta liian nopeasti. Jos se jatkuu kokeilun loppuun asti, pitää miettiä hiukan jatkoa. Toisaalta: uskon edelleen, että kroppa tietää, kun sille antaa mahdollisuuden, niin ettei tässä nyt vielä kannata huolestua. (Se on tosin outoa, että vasta näin viidenkympin kynnyksellä alkaa saada semmoisia itselle ihan vieraita muotoja. Olen jo ihan melkein tottunut terveeseen oloon, mutta että tämäkin? )
- Ja tämän aamun bonuspisteet: Pääsin aamulla kokeilemaan vasta hankittua pyöräilyviittaa aamun kuurosateessa. Olipa se huippujuttu: kevyt, helppo pistää kesken matkan päälle, pitää kuivana, ei juuri hikoiluta (toisin kuin sadetakit), ja kuuron loputtua siitä voi nostaa etuhelman ylös pysähtymättä, jolloin tuuletus pelaa melkein kuin ilman sitä. Ihana HiTech-tuote, joka pidentänee merkittävästi syksyistä pyöräilykautta...

Jatkan raportointia tästä eteenpäin hiukan harvemmin
Hyviä pätkiä (tai mitä itse sitten harrastattekin) kaikille!
terv els

_________________
Erkki terveys- eko- ja eettisistä syistä. Tyyli täällä, kliks
Ei eläinkään pysy terveenä jatkuvasti vaihtelevalla sapuskalla.
We are 90% microbes and 10% human.
Why invent a cure when you can profit from thousands of remedies? (DrWho)

Jännä toi, että sulla on iho muuttunut rasvaisemmaksi, kun mulla on käynyt päinvastoin ainakin kasvoissa. Ennen piti rasvata naamaa aamuin illoin mutta, kun olin alakarpannut jonkin aikaa ei rasvaustarvetta enää ollut. Mutta nyt kun aloin pätkikselle on pitänyt alkaa uudestaan rasvaan naamaa ainakin kerran päivässä. Jä mä syön rasvaista ruokaa nyt!!! Rasvaisempaa kuin koskaan ennen elämässäni. Vieläköhän rasvan käyttöä vaan tulis lisätä vai voisko tää johtua siitä, että nyt pätkiksellä olen nostanut hiilarimäärän korkeammalle kuin ennen. Pitäskö sitä alentaa takas? Voisko johtua siitä?

Kirrimirri

_________________
Elämä on arvaamatonta, koska tahansa voi tapahtua jotain hyvää. Eeva Kilpi

Ellemme varmuudella tiedä, kuinka tulee käymään, olettakaamme että kaikki käy hyvin. Mauno Koivisto

Kirjoitin tonne paleluketjuun jo että mulla on kanssa kasvojen rasvaustarve vähentynyt tän pätkääpaastoilun aikana, ennen piti joka ilta pesun jälkeen rasvata kunnolla, nyt ei enää ollenkaan.

_________________
[url=http://www.TickerFactory.com/]

[/url]